Sateiden välissä

"Sinä lähetät Kesälle kortin
jossa toivot siltä lisää kauniita ilmoja.
Sinä painat poskesi ruohoon
   jota kevyt tuuli vilvoittaa."
                                     (Risto Rasa)

Juhannus oli, tuli ja meni. Kyllä, ilma oli suotuisa, grillattiin ja syötiin ulkona aattona, illalla ihailtiin hienoa kokkoa. Sen olivat pojat koonneet ihan itse, koska miehellä oli rehuntekokiireitä. Itikoita oli liian paljon kokkopaikalla, ne hyökkäsivät vaatteidenkin läpi iholle. Naapurit tulivat vielä sisälle istumaan iltaa ja miehellä meni myöhäseen, minä puikahdin aikaisemmin nukkumaan. Vieraiden kanssa oli ihan mukavaa, mutta työkiireet sanelivat juhannuksen rytmin tällä kertaa. Koneet eivät toimineet, piti vaihtaa vanhoihin konsteihin eli paalaus ja käärintä erikseen. Minä tein navettahommia yksin ja mies ajoi rehua koko juhannuspäivän ja seuraavan yön. Sunnuntaiaamuna satoi jo vettä ja viimeiset paalit mies joutui käärimään sateessa. Siinä vaiheessa tuntui aika toivottomalta. Lopputuloksena kuitenkin ihan onnellinen mies, heinät tallessa ja valvominen kannatti. Täällä on satanut niin paljon viime päivinä. Vielä olisi heiniä pelloilla, mutta onneksi pystyssä, joten ehkä ne pystyy pelastamaan ennenkuin menevät auttamattoman vanhoiksi. Maanviljelys on täysin säiden armoilla oleva työ, siinä ihminen tuntee itsensä osaksi luontoa ja siis todella pieneksi osaksi...

Hyvää Juhannusta!

Me kuulumme yhteen kuin taivas ja maa

"Sinä olet kaste ja minä olen maa
joka aamua odottaa,
sinä olet tuuli ja minä olen puu
johon tuuli laskeutuu,
sinä olet tuli ja minä kuiva maa
joka liekkiin leimahtaa,
sinä olet meri ja ulapalla sen
meren laulua kuuntelen."
(Meren laulua kuuntelen, Petri Laaksonen)

Juhannusviikko meneillään ja tänään kävin ostoksilla kaupungilla. Tuli ostettua aika paljon ruokaa, varmaan arvioin jotenkin pieleen ja ruokaa on liian paljon... Mutta meille on tulossa paljon vieraita, itseasiassa oman porukan lisäksi tulee pyhien aikaan täällä olemaan seitsemän muutakin! Yritän olla stressaamatta, yritän jakaa tehtäviä ja yritän nauttia keskikesän juhlasta. Samaan aikaan miehellä on rehunteko meneillään ja se tietää minulle tiukempia aikoja navetalla, joten paineita riittää. Mutta toivotaan että ilmat suosisivat, voisimme syödä ulkona, grillailla ja chillailla :)  Ja se kokko, se on kuulemma tärkeä, varsinkin niille pienimmille vieraille!
Alla olevat kuvat ovat kovin sekalaisia, ensimmäisessä on serkuksia vanhimman pojan rippijuhlissa aika kauan sitten. Toinen on muuten vaan kuva voikukista, joita aina riittää ihan joka paikkaan. Kolmas on otettu iphonella kesän alussa, nurmikko oli voikukista keltapilkullinen ja omenapuut kukkivat ylenpalttisesti. Tällä hetkellä niiden kukinta on jo ohitse ja syreenit loistavat kukinnallaan. Vettä on satanut viime päivinä liian paljon ja ilmakin on ollut viileätä, eipä ihan uskoisi, että ollaan jo näin pitkällä kesässä. Ehkä heinäkuu on parempi. Toivoisin poutapäiviä, en pahoja helteitä, mutta aurinkoa kuitenkin. Pitkän talven jälkeen se ei ole liikaa toivottu.

 

Missä kasvaa maailmanpuu

"Tatavuu... Tatavuu...
Kuka kuusta uneksuu...
Missä kasvaa maailmanpuu
        oksallansa tähtikukka
         sinitukka
         Tatavuu...
Puissa linnut havahtuu.
Nukkuu nukkuu hymysuu
          tiukutähti, tähtikukka,
          sammalsukka
          Tatavuu. 
          Tatavuu..."
                                      (Kaarina Helakisa)

Tänään saatte nauttia iPhonella otetuista kuvista! Minulla ei ollut taidenäyttelyssä muuta kameraa mukana, mutta tyttärellä oli onneksi järjestelmäkamera. Ja lupa kuvaamiseen kyllä kysyttiin! Minulle tulee näistä tauluista (ja näistä kuvista) hyvä mieli, niiden värikkyys ja iloisuus saavat sielunkin hymyilemään :)

Juokse yli veden kadonneen saaren luokse

"ehkä ois helpompaa olla
jos ajatukset ei ois hirmumyrskyjä
vaan tähdenlentoja"
(Saari, Pariisin Kevät)

Tänään kävimme tyttären kanssa taidenäyttelyssä! Taidekeskus Väinölässä Varkaudessa on heinäkuun lopulle asti avoinna näyttely: "Iloa Itä-Suomeen, Naivistit Varkaudessa". Olin ihan täpinöissäni siellä, toinen toistaan upeampia töitä, iloisia värejä, tummempia sävyjä, magiikkaa ja lapsenomaisuutta, iloisuutta ja tunteikkaampaa. Näyttelyssä on esillä mm. Kikka Nyrénin, Pertti Ylisen, Aimo Katajaisen, Raija Nokkalan ja Maria Rouvinen-Mäkelän töitä. Viimeksi mainittu sai minut ihan lumoihin! Aloin haaveilla jonkun taulun ostamisesta... Maria Rouvinen-Mäkelän työt ovat tummasävyisiä, monikerroksisia, niissä on ornamentteja ja pieniä yksityiskohtia olematta kuitenkaan valokuvantarkkoja, enemmänkin satukuvia. Jos joku haluaa tietää tarkemmin, millaisia taulut ovat, kannattaa googlettaa. Netistä löytyy joitakin tauluja, ei tosin juuri näitä näyttelyssä olevia.
Sunnuntaina olin kastejuhlassa seurantalolla, sieltä nuo pari kuvaa. Pieni neiti sai nimekseen Elina. Maa-ja kotitalousseuran johtokunnan edustajat (minä ja muutama muu) veivät tervehdyksen uudelle kyläläiselle.
Omenapuiden kukinta alkaa olla lopuillaan, alla olevat kuvat ovat muutaman päivän takaa. Alppiruusut ovat parhaimmillaan, lupiinit ovat aloittamassa loistoaan. Nurmikukat kukkivat tuhansin kukin pitkin pihanurmia. Kesä on valokuvaajan kulta-aikaa! Varsinkin kun valoa on nyt riittänyt ja aurinkoisiakin päiviä on ollut. Tosin itikoita on enemmän kuin normaalisti, ne yrittävät syödä elävältä jokaisen ulkona liikkujan...
Viikko on vierähtänyt miehen sairaslomaa ja minulla työt jatkuvat lomittajien kanssa. Sairasloman jälkeen jatkuu vielä muutama päivä "työlomaa". Alkuviikosta oli mukavaa tehdä navettatyöt tyttären kanssa, hän toimi ihan virallisena lomittajana. Tänään tuli "vuoroon" rengaslomittajamme. Täytyy myöntää, meinaa stressata tämä homma... Kesä on muutenkin itsessään kiireistä ja stressaavaa, tätä isännän sairastumista ei olisi tarvinnut tapahtua. Mutta onneksi hän on parantumaan päin, mielestään varmaan jo ihan terve, mutta toipilas vähintään. Epäilen, että lepääminen jää tulevina päivinä minimiin.

Vasikat valppaina

Omenapuun runsasta kukintaa

Kastejuhlan kahvipöytä

Lehtikuva Warkauden lehdestä 8.6.2012

Täällä taas, talven yli odotin

"Hän taas tanssii tahtiin valssin
lehmus tuulessa huokailee
vanhan talon puuseinää
aurinko salaa suutelee

Hän on täällä taas
kuinka sua kaipasin
täällä taas
talven yli odotin
ja täällä taas
neiti kevät on tullut kaupunkiin"
(Neiti Kevät, Sir Elwoodin hiljaiset värit)




Omenapuiden kukinta on näköjään todella inspiroivaa, olen ottanut kuvia paljon kukista, oksista ja puista. Jokainen yksittäinen kukkaterttu olisi kuvauksen arvoinen!  Ehkä laitan toisina päivinä lisää näitä, tänään vain maistiaiset :)
Lomittaja saapui meille kaukaa Maaningan läheltä, poika ajeli parisataa kilometriä ja oli yötä meillä... ja vain yhden päivän takia! Aika hullua tämä lomitussysteemi nykyään. Ettei lähempää löytynyt ketään? Huomenna tulee taas uusi lomittaja, pariksi päiväksi. Viikonlopusta ei tiedä, saadaanko ketään. Viljelijöiden sairaudet paranevat nopeammin ja helpommin kuin muiden ihmisten, näin sen täytyy olla. Tai sitten ihmisarvo on alempi kuin muilla... hui mitä ajatuksia. Harmittaa vaan tällainen pelleily. Mies on sairas ja olisi ansainnut kunnon toipumisloman. Mutta näillä mennään.
Tänään poiki lehmä ja sen vasikka oli tosi iso, sonnipoika. Ajattelin laittaa sen nimeksi Jumbo.Leikkasin nurmikon, vaikka yleensä se on pojan hommaa. Nyt oli vain pakko tehdä se, nurmikot olivat ihan keltaisina voikukista. Näin alkukesällä ruoho kasvaa silmissä. Tänään aurinko paistoi ja välillä satoi kaatamalla. Puhuin puhelimessa äitini ja tyttäreni kanssa :) Kävin saunassa ja katsoin Salattuja elämiä miehen kanssa. Tein navettahommat lomittajan kanssa :/  Oli muuten Virosta se lomittaja, nuori poika ja opiskelee nyt oppisopimuksella ammattilaiseksi. Nykyään ne on kaikki Venäjältä tai Virosta. Aika monet ainakin.

Tästä kesä voi alkaa

"Hei kuka jää kotiin odottamaan
Ja kuka tulee sieltä hakemaan
Mene ulos katsomaan mikä sää
Mikä kesä!

Tästä kesä voi alkaa
Nosta tanssija jalkaa
Kohta pääset rytmiin
Hypnoosiin ja transsiin
Päättymättömät illat
Polttamattomat sillat
Aamuhetken taikaa
Keskikesän aikaa"
(Mikä kesä, Valvomo)

Emilia

Jenni

Riina

Kesä on alkanut ja se alkoi tällä kertaa hyvin juhlavasti. Olimme pääkaupunkiseudulla kolmessa eri juhlassa, lakkiaisissa ja valmistujaisissa! Ihanaa juhlia nuoria ihmisiä, joilla on elämä edessäpäin ja kaikki on mahdollista :)  Onnea vielä kerran Emilia, Jenni ja Riina! Kuvia tuli tietysti otettua paljon ja sää suosi suurinpiirtein, vähän sade vaivasi välillä. Tytär jäi sitten lomailemaan isovanhemmille, kun lähdimme mieheni kanssa kotiin. Miesparka oli kipeänä, kuumetta ja yskää. Tänään hän kävi lääkärissä ja sai diagnoosin: keuhkokuume, flunssan jälkitautina... Huomenna sitten tulee lomittaja ja sitä riemua riittää sunnuntaihin, ellei sitten loma jatku. Toivottavasti lääkkeet tehoavat. Voi olla melko mahdotonta pitää miestä levossa tällaisena kiireisenä aikana...