keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Kyläilyä


Viime viikonloppuna oltiin reissussa Jämsässä ja Jyväskylässä. Ilma oli surkea koko ajan, tihkusateinen ja harmaa. Mutta oli kiva tavata ystäviä ja sukulaisia ja viettää aikaa heidän kanssaan. Käytiin yhdessä navetassakin, siellä oli suurin osa lehmistä suomenkarjaa. Yläkuvassa näkyy lapinlehmiä ja länsisuomenkarjan edustaja, mutta oli siellä myös kyyttöjä. Ja muutama ayrshire, kuten alla oleva vasikka. Maisemakuva on sieltä Jämsästä.



Tänään päättyi vanhimman pojan siviilipalvelus, joten kaksi kolmesta on jo valtionpalveluksensa suorittanut. Nuorimmalla taitaa olla 44 aamua jäljellä. Pian hänkin pääsee jatkamaan "normaalielämää". Meidän kannaltamme tämä on ollut ihan mukavaa aikaa, näemme sentään poikaa viikonloppuisin, kun hän tulee lomilla kotiin. Armeijan jälkeen hän palaa Espooseen eikä sitten kovin usein nähdä. Täällä me kohta ollaan miehen kanssa ihan vain kahdestaan... Onneksi siskontyttö asuu meillä vielä jonkun tovin :) Hän pärjää lomittajana jo tosi hyvin ja on saanut paljon kiitosta työstään.

torstai 15. marraskuuta 2012

Navettavierailulla

Paljon puhtaita parsia odottamassa asukkaitaan.

Lehmien lempipuuhaa on rapsututtaa itseään :)

Tässäkin yksi portti jostain jonnekin...

Väenpaljoutta, suurin osa uteliaita ja kateellisia, osa varmaan itsekin tulevia rakentajia.

The Robot

Ja tarjolla oli kahvia, pullaa, pipareita, makkaraa, jugurtteja ja mehua! Parasta antia oli kuitenkin tavata" kollegoita" ja jutella. Paikalla oli tietysti myös pakolliset myyntimiehet ja neuvojat.

Tankki 9700 litraa

Parin viikon päästä navetta täyttyy lehmistä ja maitoa alkaa virrata robotin kautta tankkiin ja maailmalle. Tämä navetta sijaitsee siis Heinävedellä, ja oli meidän tämän päivän kyläilykohde!

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Kun vain uskaltaa aukoa ovia

"Kun sä löydät länsituulen
Tuo se mulle
Tuo se mulle
Pienen hetken tai ikuisuuden
Tuo se mulle

Kun sä löydät sateenkaaren
Tuo se mulle
Tuo se mulle
Meren helmen tai sadun saaren
Tuo se mulle"
(Tuo se mulle, Johanna Kurkela)
 
Eilen oli niin kaunis ja aurinkoinen päivä, tänään taas pimeä tihkusateinen. Eilen 
illalla taivas oli niin tähtikirkas, kuulas. En meinannut malttaa mennä nukkumaan,
kun taivaalla näkyi revontulia, jotka loimusivat korkealle. Pitkään aikaan en ole 
nähnyt sellaisia meilläpäin.
Miehen selkä on onneksi kääntynyt parempaan päin ja pahojen ensimmäisten päivien 
jälkeen asettunut ja rauhoittunut. Särkylääkkeet auttavat, vaikka eihän se ole
kovin järkevää itseään rasittaakaan. Lääkäriin hän ei kuitenkaan tähän hätään 
halunnut lähteä. 
Olen muuten ihan rakastunut sellaiseen tv-sarjaan kuin Downton Abbey. Se tulee 
tiistai-iltaisin ykköseltä. Se kertoo erään kartanon väestä Englannista ja vuosi on
1920. En jaksaisi odottaa seuraavaa jaksoa! Siinä on romantiikkaa, mutta myös
juonitteluja, yläluokkaa ja palvelusväkeä. Kun Lady Maryn ja Matthewn häät olivat 
tuossa ensimmäisessä jaksossa (kolmas kausi), itkin vuolaasti... Ihana sarja, kun se
vaikuttaa niin vahvasti tunteisiin!
 

 

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Isänpäivän ilta

Kovan päivän ilta... No ei siinä mitään, Isänpäivä on ollut tänään ja oman miehen lisäksi onnittelin omaa isääni, tosin vain puhelimen välityksellä. Viime vuonna olimmekin Helsingissä tähän aikaan. Oli juhlaa monenlaista. Tänään ei ollut niin hyvä päivä, kun mieheeni iski noidannuoli aamulla ja hän oli melkoisen toimintakyvytön sen jälkeen. Vaivoin pystyi kävelemään, mutta minun piti jo autella joissain hommissa. Saapas nähdä selvitäänkö tällä kertaa ilman lääkäriä ja sairaslomaa?! Kaikki menee sekaisin, kun joku on melkein työkyvytön ja toisella työmäärä sitten kasvaa. Mutta eihän tässä vielä mitään liikoja ole, harmittaa vaan. Päivällä söimme jäätelöä ja munkkeja, täytekakkua ei tällä kertaa ollut. Kotona viikonloppua viettämässä olivat myös tytär ja nuorin poika.
Aikaisemmin viikolla oli kaunista, pikkupakkasta ja lunta, mutta nyt ilma on lämmennyt ja on alkanut vähän sadella vettä... Lumet ovat painuneet ja ehkä sulavat vielä. Kuvausolosuhteet ovat nyt siis kehnonlaiset ja siksi valitsin tämän päivän kuviksi otoksia Milanosta.







tiistai 6. marraskuuta 2012

Koivukuja

Kun tulin ensimmäisen kerran taloon, jossa olen nyt asunut jo yli 28 vuotta (...), ihastuin heti paikalla koivukujaan, joka johti pihaan. Olin aina haaveillut sellaisesta ja se on minulle yhä rakas. Se on myös selvästi minun ykkössuosikkikuvauskohteeni. Vuosien varrella siitä on tullut otettua kuvia, eri vuodenaikoina ja eri valaistuksissa. Tänä aamuna maisema oli luminen ja koko päivän on satanut lisää. Eilen ei ollut lunta, mutta oli mahtava aamurusko ja päivä valkeni aurinkoisena. Myöhemmin päivällä alkoi kuitenkin sataa vettä. Seuraavat kuvat ovat tältä vuodelta, viime talvea, kevättä ja kesää. Kaksi viimeistä ovat "muistojen albumista". Ensimmäisessä on mieheni ja hänen siskonsa koivukuja taustallaan joskus 1960-luvun alkupuolella. Koivut ovat nuoria ja tuuheita. Mieheni isä istutti ne aikoinaan. Nythän osa on jo kaadettu ja korvattu uusilla puilla. Toisessa kuvassa on nuorin poikani 17 vuotta sitten. Sylissään hänellä on silloinen kissapersoonamme Topi.

tänä aamuna

eilen aamulla...





koivukuja joskus 50 vuotta sitten

syksyinen väri-ilo 17 vuotta sitten