Västäräkistä vähäsen

Meidän pihapiiriä tänään, lunta on vielä jonkun verran, mutta sade edisti sen sulamista :)

Pihamaa on nyt tosi märkä, viime yönä ja vielä aamulla satoi vettä. Onneksi sen voi ajatella myös positiivisena ilmiönä, lumet sulavat nopeammin. Linnut ovat saapuneet. Eilen näin vain yhden lokin, tänään niitä oli jo runsaasti ja niiden huudot kaikuivat peltojen yllä. Näin myös sen västäräkin :)  Enää puuttuvat pääskyset.. Eilen näin haukan lentävän pihan yli. Kyyhkyset etsivät syötävää sulista kohdista pelloilta, samoin räkättirastaat. On ihanaa seurata kevään etenemistä, odottaa kesän tuloa. Tällä hetkellä tuntuu, ettei paljon kunnollisia kuvauskohteita löydy, mutta löysinpä kuitenkin. Kaikessa harmaudessa ja märkyydessä voi piillä herkkää kauneutta. Vesipisarat pajunkissoissa tai viimevuotisissa kukinnoissa, linnut, usvainen metsänreuna..
Kaivelin esille vanhan kamerani, siis filmikameran. Tytär tarvitsee sitä valokuvauskurssillaan. Olen myös skannaillut vanhoja kuvia. Kameroiden ja kuvien parissa vierähtää näköjään tovi jos toinenkin :) Siitä on kauan, kun olen itse kehittänyt kuvia pimiössä. Meillä oli jopa täällä (navetalla toimistohuoneessa) pimiö, jossa viimeksi olen kuvia tehnyt. Nykyaikainen digikuvaus on helppoa ja hauskaa, mutta jotain taianomaista oli siinä kuvien kehittämisessä mustasta filminauhasta ensin negatiiveiksi ja sitten kuviksi.

Flower Power

"Päivät keväällä,
pitkiä ja kuitenkin
miten nopeita.
Hetkessä tämä päivä
muuttaa eilisen päivän."


(Kotomichi)

Kevään ensimmäinen leskenlehti

Kevät :)  Tänään näin leskenlehden ja perhosen! Ilma tuntuu lämpimältä ja jos ei käännä katsettaan lumisille pelloille, voisi kuvitella kesän olevan ihan kohta. Eilen näin peipposia pihamaalla. Kevään merkkejä näkyy jo paljon. Lämpötila on nyt lähes +10Cº. Mies vaihtaa autoon kesärenkaita.
Kuvissa näkyy tällä kertaa kukkia. Ensin se leskenlehti. Ajatella, miten vaatimaton kukka saa niin paljon huomiota, koska se on ensimmäinen! Kukkakimppu on se, jonka sain hotellille, ruusut sain anopilta ja orkidean ystäviltä meidän kylältä. He tulivat eilen yllättäen ja sain sitten kattaa pöytään prinsessakakkua ja munkkeja sekä suklaakeksejä. Ensimmäiset "juhlakahvit"! Ja ehkä ainoat, koska en odota ketään käymään. Kaikki lahjakukat ovat leikkokukkia, joten niistä pitää nauttia juuri nyt paljon, sillä eiväthän ne koskaan ole kovin pitkäikäisiä. Ihania kaikki :)

Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta

"Nuoruus on lahja,
mutta vanheneminen on taidetta.
Ei saa elämäsi esteenä olla
yhtään kaidetta.
Nuoruus on lahja,
mutta vanheneminen on taidetta.
Heilu hetkinen hunningolla
riemun raidetta."


(Viiskymppisen viisu, Juha Watt Vainio)

Televisiosta tuli taannoin sarja nimeltään "Parhaat vuodet". Siinä aiheena oli juuri tuo, milloin ovat ihmisen parhaat vuodet. Minusta parhaat vuodet ovat koko ajan menossa, ne ovat juuri ne senhetkiset ajat. Kaikissa vuosissa on jotain hyvää ja tulevaisuudessa jotain odottamisen arvoista, menneet vuodet olivat myös parhaita. Tuntuu ihan hyvältä olla tämän ikäinen ja elää näitä vuosia, koska olisihan se utopiaa elää vain menneissä. Oma ymmärrys itsestä ja elämästä kehittyy vuosien kuluessa, siksi nuo Juha Vainion laulun sanat ovat hyvin tätä hetkeä kuvaavat. "Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta".
Syntymäpäiväloma alkoi maanantaina, lähdimme mieheni kanssa Kuopioon Rauhalahden kylpylään kolmeksi päiväksi. Tulipa shoppailtua ihan kunnolla, mikäs sen parempaa hupia! Juhlapäivänä kävimme kahvila Houkutuksessa minttusuklaakakkukahveilla. Myöhemmin tapasimme tyttäremme ja kävimme yhdessä Amarillossa syömässä. Kun palasimme alkuillasta lopulta hotellille, oli huoneessa yllätyksiä. Pöydällä oli kuohuviinipullo ja lasit odottamassa. Ne olivat lahja rakkaalta ystävältäni. Lisäksi oli kukkapaketti, josta paljastui upea kukkakimppu, se oli lahja perheeltä, johon tutustuin kauan sitten vasta kylälle muutettuani, kun vielä toimin lomittajana. Nämä yllätykset saivat minut liikuttumaan todenteolla, en ollut osannut odottaa mitään tällaista! Kiitos ihanat ihmiset, saitte minut tuntemaan itseni tärkeäksi! Saman vaikutuksen tekivät tietysti kaikki onnentoivotukset, joita tuli päivän mittaan tekstiviesteinä ja facebookissa. Päiväni prinsessana :) Molempina iltoina hotellissa kävimme kuuntelemassa karaokea. Paikalla oli paljon väkeä, esimerkiksi iso ryhmä jostain Ylä-Torniosta, joiden joukossa oli monta hyvää laulajaa. Saimme jopa tanssahdella muutaman valssin. Tietysti kävimme vähän myös kylpylässä, uimassa, vesihieronnoissa ja ulkoaltaassa, oli ihan mukavaa ja rentouttavaa. Ihan minun mieleistäni synttärin viettoa. Ei mitään turhaa hässäkkää, kaikessa rauhassa oman miehen kanssa.
Kotona oli vielä odottamassa kortteja ja joku pakettikin. Paketissa oli Adobe Lightroom4 ja sen sain sisariltani. Juuri sellaisen olin aikonut hankkiakin, joten ilahduin tosi paljon :) Ainiin, mieheltäni sain langattoman kaukolaukaisimen kameraan ja kaulakorun! Miten ihania lahjoja kaikki - olen niin iloinen ja kiitollinen ^ ^  <3

Kuohuviiniä ystävältä :) 

Rauhalahden kylpylän aulassa on hieno taulu

Kevätrospuuttoa meidän pihamaalla

Torinalusremonttia Kuopiossa

Voiko onni olla tässä

"Ja kun katselen sua nyt
Mä tunnen sen
Sinä herätät minussa
Tän kaiken

Ja kun katselen sua

Voiko onni olla tässä
Kun ollaan vaan
Eikä edes pyrkimässä
Sen suurempaan

Voiko onni olla tässä

Menneet menneet muu tuloillaan"

(Ukkosta ja ullakolla, Juha Tapio)

Viikonloppu taas lopuillaan. Poika oli lomilla, lähti taas. Tavanomainen rytmi oli muuten, mutta tänään kävimme kahdeksankymppisillä. Olimme siis onnittelemassa ja juhlimassa erään kylän miehen syntymäpäiviä. Siinä on mies, joka ei aio hiljentää, vaan odottaa innolla kevättä ja että pääsisi taas metsätöihin. Ikä ei ole este, ehkä hidaste, mutta ihminenhän on juuri niin vanha kuin miksi itsensä tuntee. Rohkaisevia tällaiset "teräsvaarit" :) Allaolevat kuvat on otettu juhlissa. Emännän kukat olivat upeita, tässä ihmeköynnös, niitä oli monta kappaletta ja kaikki kukkivat upeasti! Alakuvassa on eräs lahjoista, sankarin siskontytön maalaama taulu. Upea!
Ja nuo laulun sanat... Ovat vaan jotenkin erittäin kuvaavat. Voiko onni olla tässä, kun ollaan vaan eikä edes pyrkimässä sen suurempaan? Niinpä. Joka päivästä pitää olla onnellinen. Ja jos saisin elää uudelleen, saattaisin kuitenkin tehdä jopa samoja valintoja. Vaikka ne eivät aina ole olleet viisaita...

 

Pienen hetken vielä mun

"Vaikka sua rakastaisin enemmän
nauraisin pois kaiken ikävän
jos pidät kiinni kovempaa
voin sulle kaiken omistaa
Piirtäisin sydämiä eteiseen
löytäisin lompakon hävinneen
sä silti multa katoat
ja joskus maahan vajoat
Kun kuitenkin aina on elämä laina"

(On elämä laina, Erin)

Voi että, olen skannaillut vanhoja kuvia, lähinnä tarkoituksena on skannailla vanhimmasta pojasta kuvia häitä varten: olen luvannut tehdä jonkunsorttisen valokuvakirjan hääparin lapsuuskuvista... Siinä samassa olen fiilistellyt albumeita selaillessa kaikenlaisilla suloisilla muistoilla. Silloin, kun lapset olivat pieniä, tuntui että sitä elämää jatkuu ikuisuuden. Mutta nyt jälkeenpäin vasta tajuaa, miten lyhyt aika se on, kun lapset ovat kotona ja tuollaisia pieniä söpöläisiä :) Kaiken keskellä ei osaa arvostaa onneaan, miten täyttä elämää se olikaan! Nuorinkin lapsonen on kohta 17 -vuotias ja todellakin tämä talvi on eleilty miehen kanssa kahdestaan. Kaikki on vain lainaa, lapset ovat siinä hetken ja sitten he lentävät omille teilleen. Yläkuvassa on tyttömme ihan pikkuisena ja alakuvassa nuorin poikamme parivuotiaana. Valokuva-albumeissa on niin paljon muistoja. Onneksi on edes kuvia, joita katsellessa tunnelmatkin palautuvat hetkeksi mieleen.

http://lyricstranslate.com

Rakkaus on rauhaa ja vapautta

"Hetkemme kauneimmat liian kauniita
sanojen viekkaudelle
rakkaus on rauhaa ja vapautta
sanoja raiskattuja

On kotini linnaakin komeampi
sydämesi
on kotisi lämmin ja lohdullinen
sydämeni

Me neroja ollaan sä tiesitkö sen
me keksimme rakkauden

Sä olet maa, mä olen kuu
sä olet kuu, mä olen maa"

(Rakkaudesta, Sielun Veljet)

Helou ja hyvää pääsiäisen jälkeistä arkiviikkoa! Kylläpä meni juhlapyhät nopeasti, kun oli porukkaa ja ohjelmaa koko ajan. Sisko perheineen tuli torstaina ja siinä melkein samassa tulivat myös molemmat armeijassa olevat poikamme sekä tytär, ja poikaystäväkin saapui sopivasti pääsiäisaterialle sunnuntaina. Sisko aloitti ruoan valmistelun jo aamupäivällä ja siskon mies paistoi karitsan pihvit, olipa hieno menyy meillä! Kuvissa näkyy jotakin, katkarapusalaatti oli kaunis katsella, maistui hyvin paljon limeltä ja jakoi siksi mielipiteitä. Oli focacciaa, halloumijuustosalaattia, alkuruokana oli kukkakaalikeitto, oli sitä karitsaa ja riisiä, minttuhyytelöä, jälkiruokana juustoja, jälkiruokaviininä Tokaji ja vielä tietysti pashaa. Istuttiin pöydässä puolitoista tuntia, joten tuli siinä syötyäkin ja viinejä juotua ainakin jonkun verran. Muuten ihan hienoa, paitsi että minä ja mieheni lähdettiin sitten navetalle, mikä on aina tylsää, kun mieluummin haluaisi jäädä istumaan muiden seuraan ja sulatella ruokaa ihan kaikessa rauhassa... Tämä on meidän osamme... Iltaisin kävimme tietysti saunassa ja pelasimme pelejä, korttia ja lautapelejä: Mallorcaa ja Menolippua. Lauantaina me tytöt kävimme shoppailemassa, tsekattiin uudet vaatekaupat H&M ja KappAhl, mutta parhaat vaatteet löytyivät kuitenkin ModaLaurasta ja Jim&Jillistä. Minä ja siskoni ostimme uudet mekot ja tytärkin löysi jotain mieleistä.

Hyvää Pääsiäistä!

Eipä ole viime päivinä ollut paljon ajatuksia jaettavaksi. Kaupassakäyntiä... no kävin tänään ja Prisma oli pullollaan ihmisiä niin ettei meinannut päästä kärrien kanssa eteenpäin. Ja oli vielä kova kiire, kun piti ehtiä takaisin siementäjän tulon takia. Otin myös bensaa autoon ja järkytyin, kun litrahinta oli 1,709 (95)!
Niinpä on hyvä hetki toivottaa kaikille Oikein Hyvää Pääsiäistä! Tuokoon se iloa ja valoa kevääseen :) En varmaankaan ehdi kirjoittelemaan mitään, kun tulee niitä vieraita (siis tuttuja) ja päivät kuluvat yhdessä viettäen. Hyvä vaan, tuulettuu ajatukset ja mieli kääntyy uusiin aiheisiin.

"Vuoden kierrossa
toistensa kaltaisina
syksyn viimeiset
ja kevään ensimmäiset:
auringonkeltaisina."
(Risto Rasa)

Hauskaa kuvankäsittelyä

Hei! Halusin vain tulla kertomaan, että Picasaan on tullut uusi päivitysversio ja mikä parasta, siinä on paljon uusia kivoja kuvanmuokkausmahdollisuuksia! Piti sitten heti leikkiä...
Huomenna pitäisi mennä kauppaan... En pidä nykyään kaupassa käymisestä, ainakaan ruokaostosten tekemisestä. Nyt varsinkin on ikävää, kun kaupassa on varmasti muutama muukin ihminen ja kaiken lisäksi pitää ostaa yhtä sun toista pääsiäisen ajalle. Miten osaan ostaa riittävästi mutta en liikaa? Tai etten osta liian vähän? Olen yrittänyt tehdä kattavaa listaa tarpeista, mutta luultavasti siitä unohtuu jotakin. Onneksi kaupat ovat auki ainakin lauantaina, voi käydä ostamassa jotain, mitä on unohtunut. No onneksi nämä murheet ovat näin mitättömiä, melkein turhanpäiväisiä edes mainita...

Oonko mä kertonut koskaan kuinka tärkeä oot minulle

"Kotimatkalla katsoin niitä ohikulkevia
missä se päätetään kuka saa sen pienen palan onnea
Kotimatkalla se iski äkkiä mun lävitse
Oonko mä kertonut koskaan kuinka tärkeä oot minulle

Me näimme sinne mihin muut ei nää, pieni siiven isku vain ja kaikki häviää"

(Kotimatkalla, Teleks) 

Ollaan jo pääsiäisviikossa. Huhtikuu on alkanut. Etelä-Suomessa on tänään satanut hurjasti lunta, mutta meillä täällä pohjoisemmassa on ollut aurinkoinen ja tasainen ilma ja pikkupakkasta, hangilla voi ainakin aamupäivästä kävellä ja koirathan juoksentelevat kovia hankia pitkin ihan riemuissaan. Sellainen mukava kevättalven päivä. Viikonloppuna oli enemmän huisketta, serkku oli lastensa kanssa lauantaista sunnuntaihin ja sitten kotona olivat poika ja tytär. Tuli valvottua siinä jutellessa ja aamulla väsytti. Onneksi ei niin ollut kiirettä minnekään.
Pääsiäisenä tulee sisko perheineen meille, sitten on mukavaa yhdessä viettää aikaa. Siskon mies on hyvä kokkaamaan, joten odotettavissa on herkkuja ja kaunista kattausta (sisko on hyvä siinä), varmaan myös hyviä viinejä : )  
Laulun sanat tässä alussa ovat niin totta... Harvemmin tulee sanottua niille tärkeimmille ihmisille, miten paljon he merkitsevät. Useammin pitäisi muistaa avata suu oikeaan aikaan ja sanoa, puhua. Olen yrittänyt tehdä sen, sanon ihmisille asioita, mitkä saattavat heitä hämmentää. Minusta se tekee ihmisistä inhimillisempiä, jos he näyttävät ja tunnustavat avoimemmin herkkyytensä, heikkoutensa, sanovat toisesta positiivisia asioita. Haluaisin olla avoimempi, mutta ehkäpä siinäkin voi kehittyä. Kaikkihan on vain omasta halusta kiinni. Minulla on paljon tärkeitä ihmisiä. Minun täytyy muistaa kertoa heille, kuinka tärkeitä he ovat.

Saunafiilistelyä :)